Torstaina 23.4. pääsin Tanssi mun kanssa –kenraaliharjoituksiin.
Esityksessä kuvailutulkattiin eri tanssilajeja ja miten niitä
esitettiin. Kolme syntymäsokeaa ja kolme näkövammaista kertoivat miltä tanssi
tuntui.
Yleisö koostui lähinnä kurssilaisista. Lopuksi pyörähdeltiin
lavatansseissa. Kenraaliharjoitusten huono puoli oli, että tarjoilu puuttui.
Varsinaisten esitysten väliajan tarjoilutuotto lahjoitetaan virolaisten
opaskoirien hyväksi.
Esitys meni niin kuin hyvät esitykset yleensä eli
paranevat loppua kohden. Käsikirjoittaja ja ohjaaja, Anu Aaltonen, oli
toteuttanut Tanssi mun kanssa –esityksen mielenkiintoisesti erilaisten
kokemusten ja näkökulmien kautta.
Lavatanssit oli myös piristävä lisä esitykseen. Jokainen sai
tanssia fiilistellen omalla tyylillään. Se olikin hyvä päätösilta kurssille.
Kuten aina naiset tanssivat miehiä innokkaammin. Muutamat ihmettelivätkin,
mikseivät siviilipalvelusmiehet tule tanssittamaan, ikäänkuin kadetit
linnanjuhlissa. Saimme kumminkin tanssia riittävästi, koska tanssitaitoa
yleisöstäkin löytyi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti