Tänään kuulin aamulla radiosta, että televisiosta tulee
vuoden aikana ainakin 70 eri ruokaohjelmaa. Suomalaiset ovat kyllä ruoan
ystäviä, mutta niin on italiakin. Ihme ei olekaan, että Euroopan elintarvikeviraston
sijoitusmaasta aikanaan kamppailtiin.
Ensimmäisen kerran tutustuin italialaiseen illalliseen ystävieni
kanssa 40-vuotismatkallamme. Tilasimme seitsemän ruokalajin illallisen ja
hämmästelimme, että ruokalajit kippoineen eivät sopineet pöytäämme, vaan oli
lainattava viereisen pöydän kattaustilaa.
Ystäväni tilasi alkuruoaksi salaatin, ja vati oli niin
suuri, että olisimme syöneet siitä kaikki. Tämä olisi pitänyt muistaa, kun nyt kymmenen
vuotta myöhemmin pääsin erään toisen ystäväni mukana nauttimaan italialaisen
illallisen valmistettuna aitoon italialaiseen tapaan.
Tai ainakin olisi pitänyt lukea tämä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Italialainen_keitti%C3%B6
Olin kymmenistä alkupaloista herkutellut itseni jo lähes
kylläiseksi, kun seurasi lämmin ruoka. Se ei ollut pääruoka vaan väliruoka,
jota seurasi pääruoka ja lopuksi vielä jälkiruoka.
En osaa mainita eri antipastoja erikseen nimeltä, enkä
tiedä miten ruoat oli valmistetu, mutta illallisella ainakin sain maistaa
ensimmäiset uudet perunat ja mansikat muiden herkkujen joukossa. Lauantain italialainen
illallinen oli viiden tunnin kulinaristinen kokemus ja korvasi tänä vuonna osaltani
vappupirskeet.
| Väliruoka parsarisotto |
| Sangriaa ja kalaa |
Jos haluaa tutustua italialaiseen ruokaan, niin sitä
löytää esimerkiksi tältä facebooksivulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti