maanantai 11. toukokuuta 2015

VIIDAKKOKIRJA


Menin hieman ennakkoluuloisena katsomaan Viidakkokirja -musikaalia, vaikka esitys olikin saanut hyvät arvostelut.Jo vuonna 1967 on susien kasvattamasta Mowglista  tehty elokuva, jolloin olin kaksi vuotias. Hatarat muistikuvat tarinan sisällöstä harhailivat mielessäni, kun istuin paikalleni kolmanteen riviin. 

Rudyard Kiplingin kirjaan perustuva uudistettu esitys  tempaisi mukaansa musiikin tahtiin. Mowglin tarinaa kuljetettiin eteenpäin myös tanssin keinoin. Lavastus kaatopaikkavuorineen oli uskomaton ja välillä mietin haisiko se myös. Näyttelijät joutuivat varmasti ylittämään itsensä monessa kohdin. Esitys riemastutti nuoria katsojia ja näyttelijät käväisivät välillä yleisönkin puolella Varsinkin pojat tuntuivat pitävän esityksestä ja takaa kuului kommentteja "Vau" ja "Te osaatte tanssia". Jännittävääkin katseltavaa pienille esityksessä oli, niin että esitystä suositellaan vähintään  kouluikäiselle, vaikka vanhemman seurassa on musikaalia ollut kuusivuotiaitakin katsomassa. 

Aika kului vanhemmaltakin katsojalta nopeasti ja yllätyin positiivisesti. Takanani istuvat lapset vakuuttivat esityksen loputtua että kannatti tulla, ja olin samaa mieltä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti