maanantai 27. huhtikuuta 2015

ITALIA!


Ystäväni sai kauan odotetun vieraan italiasta ja sattumalta samaan aikaan kaupunginorkesterin ohjelmassa  oli Italia! –konsertti. Avustajani kanssa pääsin nauttimaan klassisen musiikin elämyksestä ja tapasin muun muassa ystäväni italialaisen vieraan, joka muisti minutkin edelliseltä Suomen matkaltaan.

Italialainen ilta toteutui  musiikllisesti

kaupunginorkesterin
Lorenzo Sbaffi – kapellimestari
Lorenzo Lucca – viulu

sekä esitettävien teosten.



Fernando Sulpizi s. 1936
Quatro capricciosi et piacevoli ragionamenti
orkesteriversion kantaesitys

Sinfonia nro 4 A-duuri op.90 ”italialainen”



Historiallista tilaisuutta 9.4.2015 todistin seitsemänneltä penkkiriviltä; Sulpizin musiikkia kuultiin ensimmäisen kerran Suomessa. Lorenzot ovat ennenkin yhdessä esittäneet ja levyttäneet säveltäjän musiikkia. Illan kapellimestari on opiskellut Jorma Panulan johdolla ja siten löytänyt tiensä Suomeen. Säveltäjä Sulpizi  oli myös matkustanut paikalle.

Hän oli omistanut illan sävellyksensä erityisesti viulisti Lorenzo Luccalle . Sävellyksestä teki mielenkiintoisen sen vapaa muoto. Esittäjä sai valita neljästä kadenssista ja montako niistä soittaa ja mihin osien väliin. Jokainen osa soitetaan kahteen kertaan orkestroituina ja käsiteltyinä eri tavoin.

Ohjelmaesitteessä myös kerrottiin, että kaksi kirjailijaa on inspiroinut teosta. Amerikkalaisen  1800-luvulla eläneen Nataniel Hawthonen kokoelma Twice-Told. Toinen kirjailija on italialainen 1500-luvulla elänyt Pietro Aretino, jolta on peräisin teoksen nimi, capriccion, joka tarkoittaa päähänpistoa.

Malipieron Vivaldiana muistutti mielestäni todella paljon Vivaldin  vuodenaikoja. Sulpizin sävellys oli taas omassa sfäärissään taidon näyte ja Mendelsshonin musiikki taas  aivan taivaallista.
Olihan Mendelsshonin häämarssi juuri tämän Felix Mendesshonin.

Illan päätteeksi yleisöllä oli tilaisuus tavata ja esittää kysymyksiä italialaisille muusikoille. Kysymyksiä satelikin laidasta laitaan sekä enganniksi että italiaksi. Tietenkin tiedusteltiin ovatko he kuulleet Sibeliusta, ja olivathan he, mutta heidän mielestään Sibeliuksen musiikkia esitetään vielä liian vähän ulkomailla. Mitenhän tähän seikkaan saataisiin muutosta? Ainakin hyvä tilaisuus olisi nyt yrittää Sibeliuksen juhlavuoden tiimoilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti