Ystäväni sai kauan odotetun vieraan italiasta ja
sattumalta samaan aikaan kaupunginorkesterin ohjelmassa oli Italia! –konsertti. Avustajani kanssa
pääsin nauttimaan klassisen musiikin elämyksestä ja tapasin muun muassa ystäväni
italialaisen vieraan, joka muisti minutkin edelliseltä Suomen matkaltaan.
Italialainen ilta toteutui musiikllisesti
kaupunginorkesterin
Lorenzo Sbaffi – kapellimestari
Lorenzo Lucca – viulu
sekä esitettävien teosten.
Fernando
Sulpizi s. 1936
Quatro
capricciosi et piacevoli ragionamenti
orkesteriversion kantaesitys
Sinfonia nro 4 A-duuri op.90 ”italialainen”
Historiallista tilaisuutta 9.4.2015 todistin
seitsemänneltä penkkiriviltä; Sulpizin musiikkia kuultiin ensimmäisen kerran
Suomessa. Lorenzot ovat ennenkin yhdessä esittäneet ja levyttäneet säveltäjän
musiikkia. Illan kapellimestari on opiskellut Jorma Panulan johdolla ja siten
löytänyt tiensä Suomeen. Säveltäjä Sulpizi
oli myös matkustanut paikalle.
Hän oli omistanut illan sävellyksensä erityisesti
viulisti Lorenzo Luccalle . Sävellyksestä teki mielenkiintoisen sen vapaa
muoto. Esittäjä sai valita neljästä kadenssista ja montako niistä soittaa ja
mihin osien väliin. Jokainen osa soitetaan kahteen kertaan orkestroituina ja
käsiteltyinä eri tavoin.
Ohjelmaesitteessä myös kerrottiin, että kaksi kirjailijaa
on inspiroinut teosta. Amerikkalaisen
1800-luvulla eläneen Nataniel Hawthonen kokoelma Twice-Told. Toinen
kirjailija on italialainen 1500-luvulla elänyt Pietro Aretino, jolta on
peräisin teoksen nimi, capriccion, joka tarkoittaa päähänpistoa.
Malipieron Vivaldiana muistutti mielestäni todella paljon
Vivaldin vuodenaikoja. Sulpizin sävellys
oli taas omassa sfäärissään taidon näyte ja Mendelsshonin musiikki taas aivan taivaallista.
Olihan Mendelsshonin häämarssi juuri tämän Felix
Mendesshonin.
Illan päätteeksi yleisöllä oli tilaisuus tavata ja
esittää kysymyksiä italialaisille muusikoille. Kysymyksiä satelikin laidasta
laitaan sekä enganniksi että italiaksi. Tietenkin tiedusteltiin ovatko he
kuulleet Sibeliusta, ja olivathan he, mutta heidän mielestään Sibeliuksen
musiikkia esitetään vielä liian vähän ulkomailla. Mitenhän tähän seikkaan
saataisiin muutosta? Ainakin hyvä tilaisuus olisi nyt yrittää Sibeliuksen
juhlavuoden tiimoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti